Urheilulla suuri rooli yhteiskunnassa

Makasiini
Urheilun rooli nyky-yhteiskunnassa on valtava. Harvat meistä kuitenkaan pysähtyvät urheilun kohdalla miettimään laajempia kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa rahaan, politiikkaan, etnisyyteen, sukupuoleen tai kulttuuriin.

Urheilu voi tuoda toivoa sinne, missä aikaisemmin oli vain epätoivoa. Etnisten raja-aitojen rikkomisessa urheilu saattaa toisinaan olla voimakkaampi kuin yksikään hallitus.

Silti urheilun varjolla tehdään myös paljon pahaa. Kilpailemista ja rahaa korostavassa massiivisessa viihdebisneksessä kasvatukselliset ja yhteisöjen yhdistämiseen sekä tasa-arvoon liittyvät tavoitteet jäävät jalkoihin.

Viihteellistymisestä ja globalisaatiosta huolimatta urheilulla on yhä myös nationalistista vetovoimaa.

Studiossa aiheesta keskustelevat Urheilulehden toimituspäällikkö Jari Kupila ja filosofian tohtori, historiantutkija Jouko Kokkonen. Keskustelun lomassa nähdään kaksi tv-inserttiä. Toisessa käsitellään jääkiekkomaalivahhti Meeri Räisäsen kautta naisurheilun syrjintää. Toisessa insertissä tutustutaan käsipalloliigaa viime vuosina hallinneeseen Riihimäen Cocksiin, jonka pelaajista puolet on ulkomaalaisia.

Urheilu ja yhteiskunta -makasiini on Tv-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.

Toimittajat vierailulla

Henkilöitä
Onnea 90-vuotias toimittajakoulutus! Yliopistotelevisio jututti 2.10. olleen juhlapäivän vieraita. Paikalta löytyi useita toimittajia, joilla oli tarinoita kerrottavanaan. Mitkä olivat mieleenpainuvimmat muistot opiskeluajoilta, miten opiskelijat juhlivat ennen ja millaista opetusta annettiin esimerkiksi 60-luvulla? Baaripöydän ääreen istuivat vapaa toimittaja Ilkka Pernu, Ylen toimittaja Salla Paajanen, kansanedustaja Mikko Alatalo, Ylen tuottaja Renny Jokelin, Helsingin Sanomien toimittaja Janne Toivonen, vapaa toimittaja Elina Grundström, Haaga-Helian ammattikorkeakoulun yliopettaja Hanna Rajalahti, Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen ja eläkeläinen, Pieksämäen Lehden emerituspäätoimittaja Ilkka Seppä. Baaripöydän keskustelua vetivät toimittajat Annika Nuotto, Juuso Määttänen ja Sara Salmi.









Toimittajakoulutus murroksessa

Makasiini
Median murrosta on kuulutettu jo vuosia. Toimittajan työnkuva muuttuu ja laajenee kehityksen mukana, mutta pysyykö toimittajakoulutus perässä?

Suomalaisen toimittajakoulutuksen taival alkoi Kansalaiskorkeakoulun toimittajatutkinnosta vuonna 1925, ja sen jälkeläinen on tämän päivän Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma.

Toimittajakoulutus on vuodesta toiseen Tampereen yliopiston suosituimpien hakukohteiden joukossa. Perinteisiä töitä ei kuitenkaan riitä kaikille. Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuisessa ammattibarometrissa toimittajat nousivat ylitarjonta-ammattien top 15 -listan kärkipäähän. Ja mitä kertoo se, että viime vuonna aloittaneista opiskelijoista noin kolmasosa on jättänyt opinnot kesken?

Vastaako Suomen perinteisin journalistikoulutus tämän päivän tarpeisiin? Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän opetukseen on panostettu puolen miljoonan harjoitustoimitusuudistuksella, mutta riittääkö se? Tarvitaanko yliopistotasoista toimittajakoulutusta myös tulevaisuudessa?
Yliopisto-TV kysyi media-alan työnantajilta, mitä tulevaisuuden journalisteilta vaaditaan. Inserteissä paneudutaan myös toimittajakoulutuksen kehitykseen ja toimittajiksi haluavien lukiolaisten mielikuviin ammatista, sekä tavataan koulutuksen keskeyttäneitä.

Studiossa toimittajakoulutuksen haasteista ja omista opiskelukokemuksistaan keskustelevat Iltalehden urheilutoimituksen esimies Joonas Partanen, Weecos Oy:n viestintäsuunnittelija Anu Hurme ja media-alan yrittäjä Arttu Muukkonen.

Toimittajakoulutus 90 vuotta -makasiini on Tv-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.
Journalistiikan ja viestinnän opiskelijoiden juttuja toimittajakoulutuksen juhlavuodesta löytyy myös Moreenista http://radio.uta.fi/ ja Utaimesta http://utain.uta.fi/ .