Yliluonnollisen kokeminen on henkilökohtaista

Makasiini
Suomalaisista melkein puolet uskoo enkeleihin, huomattavasti harvempi entisiin elämiin. Jokin arkitiedon ylittävissä kokemuksissa silti viehättää, koska television yliluonnolliset viihdeohjelmat keräävät katsojia vuodesta toiseen. Silti henkisyys on äärimmäisen henkilökohtainen asia, josta puhutaan harvalle. Myös suomalaisia tutkijoita kiinnostaa ihmisten kokemukset yliluonnollisesta, eikä niitä haluta enää leimata oudoiksi.

Miksi suomalaisen on vaikeaa myöntää uskovansa asioihin, joita ei voi omin silmin todistaa? Pelottaako yliluonnolliseen uskovia enemmän kuin skeptikkoja? Voiko kummitusten kanssa keskustella radion avulla? Näihin kysymyksiin etsitään ohjelmassa vastauksia. Studiossa keskustelemassa enkelikirjailija Olli Seppälä sekä noituusyrittäjä Johanna Pääkkönen.

Keskustelun lomassa toimittajat kävivät Hengen ja tiedon messuilla tutkimassa suomalaista yliluonnollisuutta. Toisessa tv-insertissä toimittajat lähtivät kummituksia etsivän yrityksen matkaan.

Yliluonnollisuusmakasiini on Tv-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.

Poliisi – ystävä vai vihollinen?

Makasiini
Tuoreimman poliisibarometrin mukaan 90 % suomalaisista luottaa poliisiin vähintään melko paljon. Korruption piirteitä sisältäneistä tapauksista huolimatta lainvalvonnan uskotaan olevan Suomessa hyvissä käsissä.

Poliisin brändi -makasiinin studio-osuudessa kysytään kahdelta poliisilta, millainen maine poliisilla nyt on ja onko brändinluomisessa onnistuttu. Studiovieraina ovat Sisä-Suomen poliisipäällikkö Timo Vuola sekä rikoskomisario Sampo Suomala Helsingin poliisista. Kuka poliisiin luottaa, kuka ei? Kymmenen prosenttia luottaa vain vähän tai ei lainkaan, keitä he ovat? Onko poliisin ja katupartioiden suhde yhä epäselvä?

Kriittisten kysymysten lisäksi makasiinissa kuullaan poliisin näkemyksiä maahanmuutosta, maahanmuuttajataustaisista poliiseista sekä siitä, kuinka hevosia käytetään joukkojenhallinnassa.

Poliisin brändi -makasiini on Tv-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.

Tulevaisuuden kaupunki?

Makasiini
Ennusteiden mukaan vuonna 2030 jo 5 miljardia ihmistä asuu kaupungissa. Suurimmat kaupungit kasvavat jo nyt niin hurjaa vauhtia, että ympäristö meinaa läkähtyä. Samalla kestävän kehityksen vaatimukset kasvavat ja kello tikittää.

Millaisessa kaupungissa elämme vuonna 2030? Keskustelemme makasiinissa ekologisesta kaupunkisuunnittelusta, jolla päättäjät haluavat ohjata kokonaisten kaupunkien päästöjä. Käymme katsomassa, miltä Suomen kolmanneksi suurin kaupunki Tampere ehkä näyttää vuonna 2030.

Makasiinissa keskustellaan tulevaisuuden hyvinvoinnista. Kuulemme yhteisasumisesta nuorten ja vanhusten kesken. Pohdimme voiko jakamalla ratkaista ympäristöongelmia ja voivatko kaupunkilaiset tottua lainaamaan esimerkiksi työkaluja naapureille. Entä kuka jakamista koordinoi tulevaisuudessa?

Studiovieraina filosofi ja kirjailija Ville Lähde ja kestävän kehityksen tutkija Sanna Ahvenharju.

Tulevaisuuden kaupunki -makasiini on Tv-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.

Suomalainen elokuva kansainvälistyy

Makasiini
Millainen on nykyajan suomalainen elokuva? Minkälaisia tarinoita kansainvälistyvä elokuva-ammattilaisten joukko tuo ruutuihin ja valkokankaalle? Makasiinissa fiilistelemme Tampereen elokuvajuhlia ja puhumme suomalaisen elokuvan kansainvälistymisestä.

Mukana studiossa keskustelemassa on kaksi Tampereen elokuvajuhlien ensikertalaista: ensikertaa tuomarina toimiva dokumenttiohjaaja Kira Jääskeläinen sekä käsikirjoittaja-elokuvaohjaaja Carlos Marrequin, jonka viime vuonna valmistunut lyhytelokuva kilpailee elokuvajuhlien kotimaisen tuotannon sarjassa.

Ohjelmassa pääsemme tutustumaan Juan Reinan uutuuselokuvan Pinnan alla tekoon ja kuulemme dokumenttiohjaajan kokemuksia maailmalla työskentelemisestä ja toisaalta kotiin palaamisesta. Käymme myös Helsingin Kaapelitehtaalla, missä parhaillaan harjoitellaan yksinomaan afro-suomalaisten taiteilijoiden tekemää Noble Savage -teatteriesitystä. Miksi kansainvälisessä Suomessa taide on yhä yksiväristä, ja mitä sille voisi tehdä? Pääsemme myös nauttimaan ennakkoon maistiaisia Carlos Marrequinin kilpailuelokuvasta Ei ikinä enää.

Makasiini on tehty yhteistyössä Tampere Film Festivalin kanssa. Tampereen elokuvajuhlia vietetään 9.3.-13.3. Verkkosivu: http://tamperefilmfestival.fi/

Filkkarimakasiini on Tv-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.

Kehitysyhteistyö kärsii leikkauksista

Makasiini
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkasi varsinaisia kehitysyhteistyömäärärahoja 300 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen tukia supistettiin 38 prosenttia. Samaan aikaan hallitus lisäsi yksityisiä yrityksiä rahoittavan Finnfundin avustusta aiemmasta 10 miljoonasta eurosta 130 miljoonaan euroon.

Makasiinissa keskustellaan, millaisia vaikutuksia höyläämisellä on tähän mennessä ollut ja miltä kehitysyhteistyön tulevaisuus näyttää. Onko sitä? Mihin suuntaan hallitus linjaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa?

Makasiinissa pohditaan myös, millaisia yhteyksiä leikkauksilla on käynnissä olevaan pakolaiskriisiin. 32 000 ihmistä haki viime vuonna turvapaikkaa Suomesta. Pitäisikö heitä auttaa lähtömaissa?

Studiossa aihetta ruotivat SPR:n kansainvälisen avun päällikkö Kalle Löövi ja Kepan kehitysrahoituksen asiantuntija Niina Mäki.

Makasiinin aluksi nähdään katugallup, jossa kysytään, mitä mieltä kansalaiset ovat määrärahojen vähennyksistä. Keskustelua ryydittää kaksi tv-inserttiä. Niistä ensimmäinen käsittelee leikkausten vaikutuksia Kirkon ulkomaanavun hankkeille Kongossa. Toinen selvittää, mitä Finnfund oikeastaan tekee kehittyvissä maissa.

Makasiini on TV-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.

Suomalaisuus keppihevosena

Makasiini
Eurooppaan ja Suomeen suuntautuva pakolaistulva on jakanut suomalaiset kahteen leiriin. ”Suvakkien” ja ”rasistien” nokittelu kuvastaa hyvin sitä, minkälaisessa muutoksessa suomalaisuus on 2010-luvun yhä kansainvälistyvässä maailmassa.

Taistelussa isänmaallisuuden määrittelystä käytetään keppihevosina muun muassa perinteisiä suomalaisuuden symboleja sekä sotaveteraanien oletettuja ajatuksia Suomesta ja suomalaisuudesta.

Nyt hiljainen enemmistö on noussut vastustamaan äänekkään äärioikeiston tapaa omia kansallisia symboleja osaksi omaa ajatusmaailmaansa, ja tuoreen tutkimuksen mukaan veteraanitkin ovat varsin suopeita Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita kohtaan.

Kenellä on oikeus määritellä, mitä suomalaisuus tarkoittaa? Miksi suomalaisuutta on vaalittava? Millä tavalla leijona kuvastaa suomalaisuutta?

Studiossa näkemyksiään suomalaisuudesta kertovat Suomalaisuuden Liiton varapuheenjohtaja Antti Ahonen sekä Muutos 2011 -puolueen entinen puheenjohtaja Jari Leino.

Keskustelun lomassa nähdään kaksi tv-inserttiä, jotka ovat myös erikseen nähtävissä makasiinin alapuolella. Ensimmäisessä Suomen Sisun Tampereen piirijärjestön edustajat kertovat toiminnastaan ja ajatuksistaan esimerkiksi turvapaikanhakijoihin liittyen. Toisessa ollaan mukana itsenäisyyspäivänä järjestetyssä Vapaus pelissä -vastamielenosoituksessa, jolla vastustettiin kansallismielisen 612-kulkueen marssia Helsingissä.

Makasiini on TV-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.



Kaatuuko hallitus?

Makasiini
Huijaako hallitus meitä? Voiko poliitikkoihin enää luottaa? Nämä kysymykset ovat pyörineet monien mielessä viime aikoina. Viimeisin käänne nähtiin viime viikon lopulla, kun Helsingin Sanomat paljasti, että hallintarekisteriä ei kannata 90 prosenttia asiantuntijoista, kuten valtionvarainministeri Alexander Stubb oli väittänyt, vaan ainoastaan 10 prosenttia. Lisäksi valtiovarainministeriö pyrki manipuloimaan mediakeskustelua.

On kuitenkin muistettava, että hallitus joutuu tekemään töitä poikkeuksellisen vaikeina aikoina, joten ei ole ihme, että kaikki sen ajamat uudistukset eivät miellytä kansaa. Sipilän, Stubbin ja Soinin niin sanottu SSS-hallitus on ehtinyt olla vallassa vasta noin puoli vuotta, ja sinä aikana on jo muun muassa uhkailtu hallituksen kaatumisella ja pidetty suora televisiopuhe koko kansalle. Hallituspuolueiden kannatus on jo nyt tuoreimman gallupin mukaan alle 50 prosentin tuntumassa, mihin vaikuttaa erityisesti perussuomalaisten kannatuksen järisyttävä romahdus.

Mitä kaikkea voi oikein tapahtua seuraavan kolmen vuoden aikana? Kaatuuko hallitus – vai onko hallituksen kaatuminen nykyään edes mahdollista? Studiossa hallituskriisistä ja sen vaikutuksista keskustelevat kokoomuksen entinen kansanedustaja ja ex-ministeri Kimmo Sasi sekä toimittaja-kirjailija Ville Blåfield.

Keskustelun lomassa nähdään kaksi tv-inserttiä, jotka ovat myös erikseen nähtävissä makasiinin alapuolella. Ensimmäisessä puheviestinnän professori Pekka Isotalus analysoi, mitä hallituksen nykyinen viestintä kertoo sen tilasta. Toisessa kokeillaan, onko mahdollista perustaa kaikkia miellyttävä niin sanottu ”täydellinen puolue”.

Hallitusmakasiini on TV-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.



Urheilulla suuri rooli yhteiskunnassa

Makasiini
Urheilun rooli nyky-yhteiskunnassa on valtava. Harvat meistä kuitenkaan pysähtyvät urheilun kohdalla miettimään laajempia kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa rahaan, politiikkaan, etnisyyteen, sukupuoleen tai kulttuuriin.

Urheilu voi tuoda toivoa sinne, missä aikaisemmin oli vain epätoivoa. Etnisten raja-aitojen rikkomisessa urheilu saattaa toisinaan olla voimakkaampi kuin yksikään hallitus.

Silti urheilun varjolla tehdään myös paljon pahaa. Kilpailemista ja rahaa korostavassa massiivisessa viihdebisneksessä kasvatukselliset ja yhteisöjen yhdistämiseen sekä tasa-arvoon liittyvät tavoitteet jäävät jalkoihin.

Viihteellistymisestä ja globalisaatiosta huolimatta urheilulla on yhä myös nationalistista vetovoimaa.

Studiossa aiheesta keskustelevat Urheilulehden toimituspäällikkö Jari Kupila ja filosofian tohtori, historiantutkija Jouko Kokkonen. Keskustelun lomassa nähdään kaksi tv-inserttiä. Toisessa käsitellään jääkiekkomaalivahhti Meeri Räisäsen kautta naisurheilun syrjintää. Toisessa insertissä tutustutaan käsipalloliigaa viime vuosina hallinneeseen Riihimäen Cocksiin, jonka pelaajista puolet on ulkomaalaisia.

Urheilu ja yhteiskunta -makasiini on Tv-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.

Tulevaisuus metsästä

Makasiini
Suomen talous nousi sotien jälkeen metsästä. Suomalaisen metsäteollisuuden kuolemaa alettiin povata, kun paperin kysyntä maailmalla kääntyi laskuun.

Nyt Suomi on tekemässä paluun metsään. Hallitus satsaa biotalouden kehittämiseen 300 miljoonaa euroa. Metsästä kehitetään kuolevan paperiteollisuuden tilalle uusia innovaatioita, kuten kangaskuituja, biohajoavia pakkausmateriaaleja ja biopolttoainetta. Puu on ottanut jälleen paikkansa myös rakennusmateriaalina.

Mikä on suomalaisen metsän tulevaisuus?

Studiossa aiheesta keskustelevat Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton tutkimuspäällikkö Erno Järvinen ja Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.

Metsämakasiini on Tv-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.

Toimittajakoulutus murroksessa

Makasiini
Median murrosta on kuulutettu jo vuosia. Toimittajan työnkuva muuttuu ja laajenee kehityksen mukana, mutta pysyykö toimittajakoulutus perässä?

Suomalaisen toimittajakoulutuksen taival alkoi Kansalaiskorkeakoulun toimittajatutkinnosta vuonna 1925, ja sen jälkeläinen on tämän päivän Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma.

Toimittajakoulutus on vuodesta toiseen Tampereen yliopiston suosituimpien hakukohteiden joukossa. Perinteisiä töitä ei kuitenkaan riitä kaikille. Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuisessa ammattibarometrissa toimittajat nousivat ylitarjonta-ammattien top 15 -listan kärkipäähän. Ja mitä kertoo se, että viime vuonna aloittaneista opiskelijoista noin kolmasosa on jättänyt opinnot kesken?

Vastaako Suomen perinteisin journalistikoulutus tämän päivän tarpeisiin? Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän opetukseen on panostettu puolen miljoonan harjoitustoimitusuudistuksella, mutta riittääkö se? Tarvitaanko yliopistotasoista toimittajakoulutusta myös tulevaisuudessa?
Yliopisto-TV kysyi media-alan työnantajilta, mitä tulevaisuuden journalisteilta vaaditaan. Inserteissä paneudutaan myös toimittajakoulutuksen kehitykseen ja toimittajiksi haluavien lukiolaisten mielikuviin ammatista, sekä tavataan koulutuksen keskeyttäneitä.

Studiossa toimittajakoulutuksen haasteista ja omista opiskelukokemuksistaan keskustelevat Iltalehden urheilutoimituksen esimies Joonas Partanen, Weecos Oy:n viestintäsuunnittelija Anu Hurme ja media-alan yrittäjä Arttu Muukkonen.

Toimittajakoulutus 90 vuotta -makasiini on Tv-makasiinikurssin opiskelijoiden tuotantoa.
Journalistiikan ja viestinnän opiskelijoiden juttuja toimittajakoulutuksen juhlavuodesta löytyy myös Moreenista http://radio.uta.fi/ ja Utaimesta http://utain.uta.fi/ .